Merry X-mas to yall!

Sufjan Stevens - Put the lights on the tree !

Our first week in Australia

Hello my mates! Greetings from Australia.

On aika koota vähän tuntemuksia ekasta viikostamme täällä maapallon toisella puolen.

Päivät vierivät nopeasti,mutta toisaalta yhtäkkinen valonmäärä tuo päivän pituuteen lisää mittaa mukavasti.

Matkamme tänne Ausseihin sujui oikein hyvin.Lentomme Finnairin koneella Helsingistä lähti su 11.12 klo 23.55 kohti Bangkokia. Ensimmäinen pitkä lento kului lähinnä nukkuessa ja uinuessa.Välillä haukattiin syömistä ja juomista.Itse kulutin aikaani katsomalla 4 jaksoa The Big Bang Theory -sarjaa ja kuuntelemalla muutaman levyn musiikkia.

Koneen valikoimat olivat aika suppeat ,mutta löysin mm. Mannan,Death Cab for Cutien ja Foo Fightersin levyt joita pläräsin uinuessani läpi.

Koneessa oli lähinnä suomalaisia ja eräs hieman virvokkeitakin nauttinut 40 ikävuoden tienoilla oleva mies jaksoikin höpöttää lähes taukoamatta 9 tunnin ajan vieruskaverilleen. Suomalaisten miesten testosteroni alkoikin keskellä lentoa hieman ryöppyämään ,kun tällä kuuntelijaosapuolella rupesi ilmeisesti jo kärsivällisyysvarastot olemaan täynnä.Pienoisen lentoemäntien rauhoittelun jälkeen sai muu koneen matkustajaväki kuitenkin jatkaa uniaan.Mies toki ei juurikaanhiljentänyt puhettaan,mutta sai kuulla henkilökunnalta vähän väliä hy

ssyttelyä. Muutamia hämmentäviä ja ilkeitä katseita sai tuo kyseinen mieshenkilö kyllä lennon aikana kohdatakin.Ilman musiikkia "nukkuminen" koneessa olisi ollutkin kyllä aika hankalaa,ellei olisi halunnu

t kuunnella suomalaisen miehen typeriä raha-ja sukkellustarinoita.Loppu hyvin kaikki hyvin.I guess.

Bangkokissa oli suht hiljaista ja rauhallista menoa.Ei

mitään probleemaa.Kenttä oli hyvin siisti ja selkeä.Marssimme toiselle pitkälle lennollemme.British Airways toimi lentoyhtiönämme tällä kertaa.Henkilökunta oli hyvin mukavaa edelleen.Ruoka oli ehkä hieman kehnompaa kuin suomalaisessa putingissa,mutta penkit olivat paremmat. Teresan korvat reistailivat matkalla ja siitäkin vaivasta jaksettiin kantaa huolta hyvin.Nukuin toki myös aikani kuluksi tälläkin le

nnolla,mutta katsoin pari leffaa ja jakson The Big Bang Theorya jälleen aikanikuluksi.Klassinen viulun vingutus ja Bon Iver t

oimivat myös uneen tuudittavana matkamusiikkina.Matka sujui mukavasti ja oli aika laskeutua Australian mantereelle.

Sydneyssä kaikki meni oikein hyvin.Turhaan kannattaa stressata mistään turvatarkastuksista.Ei mitään ongelmaa missään

.Amerikan meininkiin verrattuna tänne tulo (ainakin tällä kertaa) oli oikeinkin helppoa kauraa.Laukutkin saapuivat heti.Wiuh.

Näytimme kentällä hieman eksyneiltä ja heti meitä riensi

auttamaan eräs opas joka neuvoi meidät T-bussille. Kuski oli mukava

ja lentokapteenit juttelivat matkustajien kanssa esteettömästi.Viereisistä autoista vilkuteltiin bussiin iloisesti.Ihastuimme heti tähän esteettömään avoimuuteen.Bussi hurruutteli kohti 2 terminaalia,josta meidän oli tarkotus buukata vielä sisämaan lento kohti Wagga Waggaa.

Saavuimme terminaaliin ja tiedustelimme seuraavaa lentoa + hintaa. Ensimmäiseksi kaikki hinnat tunnin lennolle olivat siinä 200 dollarin tienoilla. Emme millään olisi halunneet maksaa niin paljo

a yhdestä pienestä lennosta.Meille löytyi kuitenkin n. 140-160 dollarin lennot puolen päivän tienoille ja olimmekin jo valmiita maksamaan jomman kumman lennon kortilla. Virkailija kuitenkin ilmoitti,että kortt

imme eivät käy.Voihh nenä.Päätimme maksaa täten käteisellä.Nyt tuleekin se paras kohta sitten.Keh,kuin rukousvastauksena hinta tippuikin käteismaksulla yhtäkkiä 109 dollariin.Kyllähän se

meille passasi.Täten saimme lennot Wagga Waggaan suht halvalla.Muutaman tunnin odottelun,shopailun ja syömisen jälkeen pääsimme kohti viimeistä etappiamme.

Eipä tämä kone kuitenkaan ilmaan ehtinyt nousta,vaan jouduimme konerikon takia vaihtamaan vielä toiseen menopeliin.Lento täten vähän viivästyi,mutta pääsimme määränpäähämme Wagga Waggaan kuitenkin turvallisesti.Lentokoneessa tarjottiin aivan megamaittavat kahvit ja ihanaiset pikkuleivät! Olin myyty. Noniin,mutta kuitenkin perillä! Wagassa meitä oltiin vastassa ja pääsimme vielä tunnin ajomatkalle kohti Batlow:n kylää.Autosta käsin ihastelimme mahtavia maisemia.

Hirmuiset selitykset jo pelkistä lennoista! Ei tämän näin pitänyt

mennä...Oops.

Yllä auringon nousu ekana aamuna Batlowissa.

Alla suht sama maisema päiväsaikaan terassilta.

Nyt sitten pitäisi palata ekoihin päiviimme täällä ihanaisessa vuoristokylässä.Noh,ensinnäkin haluan kertoa teille sen,että täällä on todella paljon vanhempia suomalaisia.Oikein

ällistyin siitä miten paljon näinkin pienellä alueella on ihmisiä Suomesta.Kaikki täällä ovat muutenkin todella mukavia ja tähän puhumisen avoimuuteen ja ylenpalttiseen sosiaalisuuten kyllä vielä tottuu.Myös niin sanotun Finglishin määrä on huikea. Jos joku ei tiedä mitä kyseinen kieli on,niin sehän tietty on sekoitus suomenkieltä ja englantia. Esimerkkinä lauseista ovat mm.

-Silloin olen erittäin happy.

-Ai te menette sinne vasta Februaryssa.

-Tykkään ennemmin asua countrysidella.

-Jos sä teet sen cooking,niin mä voin cleanata.

-Jos vietettäis se barbeque ilta silloin Fridayna.

-Haluutteko burgerin väliin bacon and eggs vai pelkästään stake,tomatoes,cheese and...?

ja suosikkimme... -Sun ei tartte worryä enään.

Myös aikailmaisut,viikonpäivät yms puhutaan yleensä englanniksi.Tekijät ja paikat ovat usein myös ilmaistuna tämän maan kielellä,mutta kaikki lauseiden välipöpinät on suomeksi.Tähänkin kaikkeen on viikossa tottunut.Meidät on myös vastaanotettu erittäin lämpimin sydämin ja kaikkialle minne menemmekin,niin ihmiset ovat erittäin iloisia nähdessään nuoria from Finland.

Tekstiä on kertynyt tähän postaukseen jo sen verran,että ehkäpä en kirjoita tekemisiämme päiväkohtaisesti(empä).Yritän rakentaa sanoiksi edes murto-osaa siitä kaikesta mitä olemme nähneet ja kokeneet tämän ensimmäisen viikon aikana.Itse olen ollut erittäin äimistynyt tämän maan kauneudesta.Kasvisto,eläimet ja kokonaisuudessaan nämä maisemat ovat kertakaikkisen upeat!

Joka päivä havahdun siihen,että elän kuin Vili Vilperi lastenohjelman maailmassa. Näille ihmisille on arkipäivää nähdä kenguruita,emuja ja villihevosia.Me taas olemme olleet aivan haltioissamme niiden näkemisestä.

Ensimmäisinä päivinä vierailimme viereisessä kylässä nimeltään Tumut,joka on hieman tätä Batlowia isompi paikka.Olemme tehneet pieniä ostoksia ja avasimme itsellemme puhelinliittymät.Piipahdimme myös kampaajalla leikkuuttamassa pari senttiä huonoa latvoista pois.Kaikki asioiminen on suht helppoa täällä.Aivot joutuvat koville,kun pitää miettiä välillä tosissaan,että ymmärtää toisen puhetta.

Kävimme myös tässä Batlowissa lähellä olevassa metsässä,jossa kasvaa isoja,suoria,jylhiä mäntyjä.

Yellowin Parkissa näimme mahtavien maisemien lomassa myös villieläimiä.Kenguruita viiletti isot laumat pitkin niittyjä ja järven pientareilla asusteli jos jonkinmoista lintua,myös emuja.Nautin koko sydämestäni siitä maisemasta ja tuoksusta mikä siellä vuorien tienoilla vallitsi.Ei ketään muita ihmisiä lähettyvilläkään.Päästiin jopa aika lähelle joitakin eläimiä.Aivan sanoinkuvaamattoman kaunis elämys.

Tässä kuvasatoa kenguru-ja emujahdista.

Perjantaina pääsimme viettämään rancielämää Aunin ja Robbien tilalla.Kiertelimme 50 hehtaarin tilaa ympäri kävellen ja myöhemmin mönkkärillä Teresan kanssa.

Kameraan tallentuikin:piikkisika,opossumi,lisko ja villihevoset! Vompatista en ehtinyt ottaa kuvaa,koska sen näimme vain tilanteessa ,jossa se meinasi jäädä auton alle.

Palaampa näihin villihevosiin vielä hetkeksi.

Aunin kanssa lähdimme autolla saalistamaan niitä pitkin metsiä.Seurasimme jälkiä ja jätöksiä pitkin hiekkateitä ties kuinka kauas kunnes vihdoin etsintämme tuotti tuloksen! Vau,millasta olikaan nähdä sellainen eläin vapaana ja ihmisestä riippumattomana laumana.Kaunis näky.Tummia komeita yksilöitä ja varsakin viiletti pitkin hakkuualuetta.Yritimme päästä lähelle kuvaamaan,mutta ne villikot juoksivat oitis pusikkoon piiloon.

Tilalla saimme myös maistaa Aunin tekemiä isoja burgereita.Illasta jälleen aikaisin nukkumaan,niinkuin täällä olemme tehneet joka ilta.

Aamusta heräsimme jo ennen klo 6 ja suunnistimme tietokoneen ääreen.Aamupalan nauttimiseni jäi hieman myöhäiseksi,sillä juttelin Skypessä alunperin suunnitellun juttukaverini Sonjan sijaan siskoni perheen kanssa.

Aamupäivästä pääsimme ranchihommien makuun,sillä huristelimme vanhalla peltoautolla heinäkuorma kyydissä kohti peltoa.Toisessa lastissa oli muovirulla,puita ja isoja renkaita.Auringon jo hyvällä mallilla lämmittäessä peitimme traktorilla nätisti pinotut isot heinäpaalit muoveilla,jottei sade kastelisi karjan ruokaa.Mehän olimme vain apureita,sillä tilan omistajat hoitivat hommat kuitenkin suurimmaksi osaksi.

Myös Maggie -koira pyöri pupujahdissa pitkin peltoja.Siinä vasta ihana ja iloinen koiraystävä.Kävimme moikkaamassa myös karjaa laitumella.

Keräsimme pienet kipot pensasmustikoita ja suunnistimme takaisin kohti Batlow:n majapaikkaa.

Iltapäivästä kävimme paikallisen naisen ystävällisyyden johdosta kokeilemassa ratsastamista.Sateesta ja alkutakkuilusta huolimatta pääsimme lopulta molemmat ratsastamaan mukavat köpsyttelylenkit ihanassa maastossa.Sade ei onneksi ole täällä kauhean kylmää,joten märät vaatteet eivät tuoneet juurikaan hirmuista vilun tuntua.

Lauantaina kävimmekin jo toistamiseen saunassa! Kyllä vain,täällä Lavioilla on sauna! JEEEEEEE!

Sadepäivän päätteeksi kunnon saunominen teki oikein hyvää.Kävimme jälleen aikasin nukkumaan.Päivät tuntuvat uuvuttavilta,koska kokoajan on jotain tekemistä ja sosiaalisuus vie yllättäen paljon voimia.Huoneemme on mukavan viileä ja eristyksissä tuolla alakerrassa.Kaiken tämän tohinan keskellä vaatteet ja tavarat ovat aina vähän sikin sokin ja jäävät minne sattuu.Ei voi mittäään.

Sunnuntai kului Canberrassa! Kiertelimme mm.Black Mountainilla,parlamenttitalolla ja jonkin sortin älytalossa.Siellä kului reilu 1,5h aivonystyröitä härnätessä.Paljon mielenkiintoisia asioita ja tehtäviä.Varmasti ajan saisi kulumaan koko päiväksikin,jos vain malttaisi ja kerkeisi kiertelemään.

iltapäivästä menimme vierailulle (jälleen) eräälle suomalaiselle pariskunnalle,jossa saimme syödä mahamme täyteen hyvin perinteistä suomalaista ruokaa.Sisustus oli erittäin kotimaallinen ja söimme mm. Iittalan astioista.Hassu sinänsä.Joskus sitä ei edes tajua,että on poistunut Suomesta.

Vanhat ihmiset ovat täällä erittäin tyytyväisiä oloonsa.Kellään ei ole mitään valittamista mistään ja kaikki on kuulema todella helppoa ja vaivatonta.Eläkettä kertyy kaikille samanverran ja toimeen tulee helposti.Monet asiat ovat täällä helpompaa vanhuksille kuin kotimaassamme Suomessa.Uskokaa pois.

Sunnuntai iltapäivä teki tuloaan ja klo 17 Canberran International Churchissa alkoi suomalaisten joulujuhla.Seurakunta oli täynnä suomalaisia ja ripaus ausseja myös.Lauloimme perinteisiä joululauluja ja kuuntelimme pari musiikkiesitystä.Yksi nykymalliin sovitettu esityskin nähtiin viisaista miehistä.Lopuksi alakerran tiloissa tarjottiin perinteistä riisipuuroa! Oih nam! Illasta suunnistimmekin takaisin Batlow:ta. Olimme aivan väsyksissä,sekä tästä reissusta,että joka päiväisestä menemisestä. Ohjelma alkaakin jo tuntua vähän tietynlaisena väsymyksenä,vaikka onkin mukavaa nähdä kaikenlaista!

Maanantaina heräsimme vasta klo 9 aikoihin.Olin laittanut klo 7 herätyksen,jotta ehtisin koneelle puhumaan Skypessä Sonjan kanssa.Täällä kuitenkin satoi tiuhaan aamuyöstä ja meitä molempia Teresan kanssa väsytti hirmuisesti aamusesta,joten päätin peruuttaa herätyksen ja jatkaa unia.Onnekseni huomasin kuitenkin,että Marianna ja Sonja olivat vielä internetin ihmeellisessä maailmassa! Alkuvaikeuksien kautta saimme linjat toimimaan vaivoitta ja jutustelimme hyvän aikaa.Oli ihana rupatella kaikenlaista ja jakaa tapahtumia.

Lunch-aikaan Auni kipaisi hakemassa meidät tutustumaan Tumba Rumbaan,joka on myös pieni kylä/kaupunki tällä alueella. Piipahdimme muutamassa kaupassa ja sitten söimme 4 bears barissa kunnon burgerit ja hyvät jääjuomat.Se pikku ravintola/bar oli täynnä (siis oikeasti TÄYNNÄ) erilaisia nallekarhuja.Siinä sitten pää pyörällä niitä katseltiin samalla kun odottelimme ruokiamme.Ruoka oli hyvää ja maittavaa,niinkuin se on täällä muutenkin.Aivan mahdotonta pysyä ns. rantakunnossa,kun kokoajan nenän eteen tuputetaan ruokaa.Se on hyvä,että on ruokaa,mutta välillä riittäisi vähempikin.

Uimaan emme ole vielä päässeet/ehtineet.Tänään maanantaina olisimme ehtineet,mutta on satanut lähes koko päivän vettä(ja kunnolla on satanutkin).Illasta käväsimme Teresan kanssa vielä lenkillä.Voin todeta,että vuorelle kiipeäminen nostattaa nätisti sykettä! Jos ei usko,että joku treenimuoto tehoaa hevosiin,niin kokeilepa itse samaa (pätee uimiseen,mäkien kiipeämiseen,pakitteluun,venyttelyyn..)

Aika hirmuiset tekstit tuli nyt kyllä raapustettua.Olisin voinut tehdä jonkun testin tuonne tekstien väleihin,että tiedän kuinka moni on jaksanut lukea moisen pöpinäpätkän.Me jatkamme elämäämme täällä kenkuroiden maassa ja koitamme selvitä tässä ylisosiaalisessa maassa.Paljon jäi vielä mainitsematta ja kuviakaan en kaikesta viitsi laitella.Ruoka,ihmiset,luonto ja eläimet ovat kerrassaan ihania. Säät vaihtelevat ja täällä on yleensä tähän aikaan paljon lämpösempi.Tämä ei nyt juurikaan meitä haittaa,sillä viimeistään Perthissä meitä odottanee kunnon kesä!

Paljon kokemuksia on vielä edessä,sillä nyt on eletty vasta viikko täällä. Erilainen joulu on tuloillaan ja nämä joulukoristeet ja lämmin aurikoinen sää eivät mielestämme sovi kauhean hyvin yhteen. Huomenna täällä vietellään suomalaisille tarkoituettua puurojuhlaa ja jouluhulinat odottavat viikonloppuna. 26.12 täällä on myös Boxing Day races! Itse odotan ensimmäisiä laukkakisoja innolla.En malta odottaa saada pientä maistiasita siitä,mikä odottaa Perthissä.Olen myös innoissani,koska pääsen kuvailemaan kyseiseen tapahtumaan.Kävimmekin eräs päivä Tumutissa katsastamassa pienen laukkaradan,jossa kisat järjestetään.Näistä tapahtumista kuitenkin ehkä sitten ensi viikolla lisää.

Nyt lopetan tämän postauksen tähän!Canberran reissusta ja tämän päivän nallebaarista mulla ei ole vielä kuvia koneella,joten lisäilen niitä myöhemmin. Kiitos kaikille kiinnostuneille,jotka jaksoitte lukea tämän tekstin.Palaillaan myöhemmin asiaan.Voikaa hyvin ja viettäkää ihana joulu! Toivottavasti Suomeen saapuu lumiset kelit ja voitte nauttia kunnon talvesta.

See ya my mates!

-Emi

On aika astua askel eteenpäin

Noniiin! Viimeisimmästä blogihetkestä onkin aikaa.Pahoitteluni,jos se jotain (mukamas) vaivaa.

Kesän loppupuolella ja syksyllä on elämääni mahtunut monia hienoja hetkiä,jotka jäivät näistä teksteistä pois.Viimesimmän kirjoituksen jälkeen jäin odottelemaan kaveriltani kuvia erästä postausta varten ja tä

ten tauko venyi ja venyi.Päätin,että seuraavan kirjoituksen teen vasta kun ole

n lähdössä Australiaan.Huimaa eikö? Sinne pitäisi tänään lentää! Perill

ähän olemme vasta tiistaina.Pitkä reissu kohdattavana,mutta tykkäämme ottaa haasteita vastaan.Matkailu avartaa,näin sanotaan.

Syksyn mittaan olen kokenut hienoja hetkiä hoitohevosteni seurassa.

13.8 Joutsassa pidettiin perinteiset Paikallisravit.Tallimme edustus oli taas vahva ja itsekin pääsin jopa osallistumaan valmennettavani hevosen kanssa montè-lähtöön.Tuloksena olikin hyvin positiivinen toinen sija! :)

Samaisiin raveihin mahtui myös silmäteräni Windhoekin voitto.

Seuraavana päivänä Mikkelissä nappasimme Sanni tammuskan kanssa keulajuoksulla voiton.

Piipahdin myös syyskuun lopulla Saksassa veljeni kanssa.Siellä viivyimme viikon verran tätimme Anjan hoivissa.

Saksasta palattuani riensinkin seuraavana päivänä Lappeenrantaan kahden passihevoseni mukaan raveihin.Windhoek näytti tosipaikan edessä,että osaa voittaa ja ottaa tosissaan kilpailutilanteen.Tuo päivä toi hymyä elämään paljon.Tavallinen iltaraveissa saavutettu voittokin voi tuntua tälläisestä ihmisestä aivan huippujutulta.Nautin jokaisesta hetkestä tuon tallin hevosten ja ihmisten kanssa ja mikä vielä parempaa,kun jakaa ne onnistumisen hetket yhdessä.Kaikenlaista on tullut tallilla koettua lähes 6,5 vuoden aikana.Monenlaisia hevosia ja ihmisiä on tullut vastaan.Kaikesta on yritetty oppia ja nyt olisi aika lähteä hakemaan lisää kokemuksia.Hurjaltahan se tuntuu yhtäkkiä hypätä toisenlaiseen maailmaan.Odotan silti innolla mitä seuraava puoli vuotta tuopi tullessaan. Pohjalla pitäisi olla hyvät perustaidot ja koulutus hevosten kanssa,mutta kukaanhan ei tässä ammatissa ikinä tule oppimaan kaikkea.Näkökulmia on monenlaisia ja aina löytyy jotain kehitettävää.

Minä ja Peto 2008 =D

Näiden huippuhienojen sanojen,sekä mini syyskatsauksen pohjalta toivotan kaikille tätä blogia seuraaville jo hyvää joulunaikaa! Viettäkää hauska talvi ja nauttikaa lumesta,jos suinkin mahdollista!! :) Itse sain viikon verran nauttia Suomen talvesta.Pakkasta ei kuulunut tai näkynyt. En kyllä juuri sitä kaivannutkaan.

Koitan kirjoitella ja lisätä kuvia tänne niin paljon kun mahdollista.Monien on helppo seurata täältä käsin reissuamme,eikä tarvitse Facebookissa kirjoitella jokaisella ihan niin pitkiä stooreja.

Nyt lähden kuitenkin pakkaamaan rinkkani loppuun ja valmistelemaan kaiken viimeisen päälle valmiiksi.Pysähdymme vielä Lahdessa menomatkalla.Helsingissä odottelee myös siskoni tällä viikolla syntynyt tyttö,jonka aion vielä nähdä ennen klo 23.55 starttaavaa lentoamme.

Kaikkea hyvää teille kaikille! Australia odottaa seikkailuineen minua ja Teresaa.

Ollaan yhteyksissä! Heipoooooooo =)